Arkisto
Julkilausuma julkaisuvapaa heti
SAK: Aluekokous 20.11.2018, JUVA
SAK:n Etelä-Savon aluekokous edustaa lähes 23 000 palkansaajaa Etelä-Savossa
SAK:n Etelä-Savon aluetoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Heikki Sopanen, joka on aiemmin toiminut mm. Pieksämäen paikallisjärjestön puheenjohtajana.
Aluetoimikunnan jäseniksi valittiin Mikkelistä: Keijo Härkönen, Sari Rautiainen, Petri Tiussa Satu Päykkönen-Venäläinen ja Tapani Turkki.
Savonlinnasta: Markku Valjakka, Ilkka Kemppainen, Olli-Pekka Kristiansson, Pirkko Piispa, Kimmo Natunen ja Marjut Loikkanen
Pieksämäeltä: Jouni Kurikka ja Anne Poikolainen
Varajäseniksi: Mikkelistä: Petri Aaltola ja Ulla Leskinen Savonlinnasta: Seppo Reponen, Kari Laukkanen ja Esko Hakkaraisen Pieksämäeltä: Markku Ylönen
SAK:n aluekokous on huolissaan leikkaako koulutuksen säästöt liikaa koulutusta, saadaanko Etelä-Savossa riittävästi ammatillista koulutusta tulevaisuudessa?
Tämän päivän työelämän vaatimukset kasvavat vauhdilla. Etelä-Savossa ikärakenteesta johtuen, eläköityy runsaasti työntekijöitä. Uusia työntekijöitä tarvitaan, koulutuksen pitää pystyä vastaamaan työvoimatarpeeseen mahdollisimman monipuolisella koulutustarjonnalla.
Aluekokous lausui valmisteilla olevaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen.
Aluekokous vaati, että palvelutuotannon uudelleen järjestelyissä on huomioitava kaikkia henkilöstöryhmiä tasapuolisesti. Ruoka ja puhtauspalveluhenkilöstön työt on tehtävä ensisijaisesti julkisena palveluna tarvittaessa täydennettävä yksityisen tai kolmannen sektorin palveluilla.
Aluekokous toivoo jäsenistöltä viisaita äänestyspäätöksi kevään eduskuntavaaleissa.
Tarvitsemme jatkossa aloitteellisen ja yhteiskuntarauhaa ja turvallisuutta korostavan eduskunnan, joka ymmärtää kolmikannan ja sopimisen merkityksen yhteiskunnassa.
Lisätietoja: SAK
Alue- ja järjestöasiantuntija Kari Kokkola, puh. 0400 853074
Hei!! Etelä-Savolaiset
Lähdemme yhdessä Itä-Suomalaisten kanssa 6.10 Tulevaisuus tänään tapahtumaan …. https://www.youtube.com/watch?v=_kEHVQGIZbk
Huom! Ilmainen bussikuljetus lähtöpaikat Savonlinna , Pieksämäki ja Mikkeli
HUOM! saa välittää ja muistakaa ilmoittautua alla olevan linkin kautta … KIITOS!
Tulevaisuus tänään!
Painavaa puhetta työstä ja sen muutoksesta. Tiukkaa asiaa yhteiskunnan murroksesta. Korkeatasoisia keskusteluja. Mieleenpainuvia kohtaamisia.
Aika: 6.10.2018
Paikka: Paasitorni
Osoite: Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki
Järjestäjä: SAK
SAK kutsuu sinut toista kertaa järjestettävään Tulevaisuus tänään -tapahtumaan 6. lokakuuta 2018 Helsinki Congress Paasitorniin. Tilaisuus tarjoaa sinulle laajan näkymän työelämän ja yhteiskunnan haasteisiin ja uusiin ratkaisuihin.
Päivän aikana käydään kahdeksan mielenkiintoista ja eteenpäin katsovaa keskustelua mm hyvinvoinnista, toimeentulosta, työelämän vaatimuksista, ammattiyhdistysliikkeen uusista toimintatavoista, sekä työn ja ympäristön suhteesta. Keskustelijoiksi ovat lupautuneet muun muassa Esko Valtaoja, Sirpa Pietikäinen, Pirjo Nuotio, Niina Lahtinen, Anu Partanen ja Roni Bäck.
Tapaat Paasitornissa myös yhteistyökumppaneita omilla esittelypisteillään.
SAK järjestää alueeltamme tapahtumaan yhteiskuljetuksen, aikataulut ja ohjelma liitteessä.
HUOM!!!! Ilmoittautumiset linkistä 20.9 mennessä kyyditysten järjestelyjen vuoksi. Joensuu ja Savonlinna bussit ovat liityntäkuljetuksia Kuopion bussiin!
SAK Bussikuljetukset Aktiivimallia vastustavaan mielenilmaukseen Etelä-Savosta pe 2.2.2018
Bussi 1 Savonlinnan ja Juvan seutu
Bussi 2 Pieksämäen ja Haukivuoren seutu
Bussi 3 Mikkelin seutu
Ilmoittautuminen oheisen linkin kautta 30.1.2018 mennessä kiitos! https://www.lyyti.fi/preview/EtelaSavon_bussikuljetukset02022018
Aktiivimallin kumoamista koskevan kansalaisaloitteen voit allekirjoittaa netissä osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2730.
|
|
| ||
| ||||
|
SAK tiedottaa 7. marraskuuta 2016
SAK organisoituu alueilla uudelleen
SAK uudistaa alueorganisaationsa. Nykyisen 12 toimiston sijaan jatkossa SAK:lla on kuusi alueellista toimistoa.
Toimistot sijaitsevat Oulussa, Kuopiossa ja Tampereella sekä Turussa, Kouvolassa ja Helsingissä.
- Toimintaa uudistetaan, jotta SAK kykenee nykyistä erikoistuneemmin vastamaan aluetoiminnan tarpeisiin kaikkialla Suomessa, kertoo järjestöjohtaja Matti Huutola.
Lisätiedot
Järjestöjohtaja Matti Huutola, puh. 050 27 81.
Aihe: Ilmansuodatuksen puutteet aiheuttavat hengitystieoireita konepajoissa
Työterveyslaitos tiedottaa 7.11.2016: Ilmansuodatuksen puutteet aiheuttavat hengitystieoireita konepajoissa
Ilmansuodatuksen puutteet aiheuttavat hengitystieoireita konepajoissa
Työterveyslaitos tiedottaa 54/2016, 7.11.2016
Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimuksessa havaittiin konepajoissa käytettäviin työstökoneisiin liitettyjen ilmansuodatuslaitteiden toiminnassa puutteita. Ongelma liittyy metallin työstössä käytettäviin työstönesteisiin, joista vapautuu työn aikana ilmaan työstönestesumua ja erilaisia kaasumaisia epäpuhtauksia. Nämä altistavat työntekijät iho- ja hengitystieoireille. Tutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jonka avulla myös kaasumaisia ilman epäpuhtauksia on mahdollista hallita. Lisäksi kartoitettiin muita keinoja, joilla epäpuhtauksien pääsyä työtilan ilmaan voidaan vähentää.
Metallintyöstönesteille altistuminen aiheuttaa työntekijöille sekä iho- että hengitystieoireita. Työstönesteistä syntyville ilman epäpuhtauksille voivat altistua erityisesti koneistajat, mutta myös muut konepajoilla työskentelevät kone- ja metallialan ammattilaiset. Lastuavan metallien työstön, kuten sorvaamisen, jyrsinnän, poraamisen, sahauksen, höyläyksen tai hionnan aikana käytettävistä työstönesteistä muodostuu aerosolia, jossa on mukana sekä hiukkasmaisia että kaasumaisia terveydelle haitallisia yhdisteitä.
Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimuksessa havaittiin konepajojen työstökeskuksissa yleisesti käytettävässä kohdepoistoilman suodatuksessa puutteita. Metallintyöstökeskuksissa nykyisin yleisesti käytössä olevat suodatuslaitteistot eivät pysty puhdistamaan työstönesteestä syntyviä kaasumaisia epäpuhtauksia. Vaikka yksittäisten epäpuhtauksien haitallisiksi tunnetut pitoisuudet alitetaan, esiintyy työntekijöillä mm. nuhaa, yskää, silmäoireita, hengenahdistusta, astmaa sekä muita hengitystieoireita.
Työtilan yleisilmassa havaittiin lähinnä alkanoliamiineja ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (TVOC). Mitatuista ilman alkanoliamiinien kokonaispitoisuuksista 77 % ylitti Työterveyslaitoksen suositteleman tavoitetason 0,1 mg/m3. Kohdepoistoissa olevat HEPA-suodattimet pidättävät hyvin hiukkasmaisia epäpuhtauksia, mutta kaasumaisessa muodossa olevia epäpuhtauksia, kuten alkanoliamiineja ja VOC-yhdisteitä hiukkassuodattimet eivät pidättäneet juuri lainkaan.
Ilmanpuhtauteen voidaan vaikuttaa monella tavalla
Tutkimuksen perusteella työpaikoilla tarvitaan jokin seuraavista toimenpiteistä:
- Metallintyöstökeskusten suodatuslaitteistojen ilma johdetaan suoraan ulos työtilasta. Energiatehokkuuden kannalta tämä ei välttämättä ole paras ratkaisu.
- Lisätään merkittävästi työtilojen ilmanvaihtoa, jolloin tarkoituksena on laimentaa suodatuslaitteistojen läpi kulkevien ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia. Myös tässä ratkaisussa tuotantotilan energiankulutus lisääntyy.
- Parannetaan työstökeskusten suodatusta pidättämään myös kaasumaisia ilman epäpuhtauksia, jolloin saavutetaan paras energiatehokkuus. Koneiden hankinnan yhteydessä tarve sekä hiukkasmaisten että kaasumaisten epäpuhtauksien suodatukseen pitää ottaa huomioon.
Hankkeen yhteydessä kehitetty ja testattu metallintyöstön ilmanvaihto- ja ilmankäsittelyjärjestelmä osoittautui tehokkaaksi keinoksi poistaa sekä hiukkasmaisia että kaasumaisia epäpuhtauksia työstökoneelta hengitysilmaan palautettavasta ilmasta. Järjestelmä vaatii kuitenkin vielä lisäkehittämistä ja testaamista käytännön olosuhteissa työpaikoilla.
Ilman epäpuhtauksien hallinta on kokonaisuus, johon vaikuttavat myös monet muut tekijät. Työstökeskuskohtaiset poistoilmavirrat olivat usein varsin pieniä. Liian pieni poistoilmavirta työstökoneen koteloinnista ei estä epäpuhtauksien leviämistä työtilan ilmaan. Lisäksi pieni poistoilmavirta aiheuttaa kanavien likaantumista ja edelleen mm. palovaaran. Työntekijöiden altistumisen kannalta tärkeää on myös työstönesteiden säännöllinen huolto sisältäen mm. nesteen endotoksiinipitoisuuksien mittauksen.
Työsuojelurahaston rahoittamassa ”Kohdepoistoilman suodattaminen ja palauttaminen metallin työstössä - kannattavuus ja vaikutukset työilman laatuun” – hankkeessa Työterveyslaitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Tampereen ammattikorkeakoulu tutkivat yhdessä neljän suomalaisen konepajayrityksen kanssa metallintyöstökeskusten kohdepoistoilman suodatusta. Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahaston lisäksi osallistuneet yritykset ja tutkimuslaitokset. Hankkeen tulokset esitetään tuoreessa tutkimusraportissa ”Metallintyöstön kohdepoistoilman hallinta”, joka on julkaistu Työterveyslaitoksen Tietoa työstä –julkaisusarjassa.
Lisätietoja:
Arto Säämänen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos
arto.saamanen(at)ttl.fi
puh. 043 8242370
Pirkko Pihlajamaa, LVI–lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu
pirkko.pihlajamaa(at)tamk.fi
puh. 040 8012695
Tutkimusraportti:
Metallintyöstön kohdepoistoilman hallinta. 2016. Arto Säämänen, Tomi Kanerva, Markku Linnainmaa, Ilpo Ahonen, Matti Lehtimäki, Matti Niemeläinen, Tapio Kalliohaka, Pirkko Pihlajamaa. Työterveyslaitos. Tampere: http://urn.fi/URN:ISBN 978-952-261-668-5(PDF)
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560
SAVONLINNAN SEUDUN PAIKALLISJÄRJESTÖ RY:N TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2020
- JOHDANTO
Paikallisjärjestön tarkoituksena on koota kaikki alueen SAK:n ammattiosastot yhteistoimintaan palkansaajien hyvinvoinnin, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon sekä ammattiyhdistysliikkeen toimintavalmiuksien edistämiseksi ja keskusjärjestön asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi.
Paikallisjärjestön kotipaikka on Savonlinna ja toimialueena
Itä-Savo. Toimintavuosi 2020 oli yhdistyksen 100.
Paikallisjärjestön jäsenmäärä on jäsenosastojen ilmoituksien mukaan
n. 4909 henkilöä.
Paikallisjärjestön kotisivut: http://savonlinnan.paikallisjarjesto.fi/
2. HALLITUS JA TOIMINNANTARKASTAJAT
Paikallisjärjestön puheenjohtajana toimi: Olli-Pekka Kristiansson
Varsinaiset jäsenet:
Varapuheenjohtajana toimi: Kimmo Natunen
Sihteerinä toimi: Markku Valjakka
Taloudenhoitajana toimi: Kari Laukkanen
Muut hallituksen jäsenet:
Ilkka Kemppainen, Markku Rautiainen, Pirkko Piispa, Esko Hakkarainen, Niko Rautio, Matti Thil ja Pirkko Eronen.
Varajäsenet: Raili Pulkkinen, Jari Pajunen, Aki Pulkkinen, Marjut Loikkanen, Mira Kosonen, Jarmo Kankkunen, Jarkko Kauranen, Raisa Porvali, Seppo Immonen, joka kuoli keväällä 2020 ja Outi Kuikka
Toiminnantarkastajat: Toiminnantarkastajina olivat Vesa Kuparinen ja kuolemaansa asti keväällä 2020 Hannu Luostarinen. Varatoiminnantarkastajina olivat Olli Sironen ja Jari Turkulainen.
3. YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Paikallisjärjestön hallitus kokoontui neljä kertaa ja kaksi kertaa Teams-
kokouksena vuoden aikana. Lisäksi oli yksi sähköpostikokous.
Kaikki kokoukset olivat päätösvaltaisia.
Sääntömääräisiä kokouksia
Edustajiston kokouksiin jäsenosastoista valitaan yksi edustaja 50 jäsentä kohti
200:een jäseneen asti, jonka jälkeen valitaan yksi edustaja 200 jäsentä kohti.
Kevätkokous, joka siirtyi koronavirusrajoitteista kesään, oli lounasravintola
Lypsyniemessä 3.8.2020. Kokouksessa hyväksyttiin edellisen vuoden tilit
ja toiminta. Kokoukseen osallistui 11 henkilöä.
Syyskokous oli lounasravintola Lypsyniemessä 26.11.2020.
Edustajisto hyväksyi tulevan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion.
Puheenjohtajana toimi Olli-Pekka Kristiansson.
Hallitukseen valittiin:
Varsinaiset jäsenet
Kimmo Natunen, Ilkka Kemppainen, Kari Laukkanen, Outi Kuikka, Pirkko Piispa,
Pirkko Eronen, Niko Rautio, Jarkko Kauranen, Taavi Kosonen, ja Kalle Vasara.
Varajäsenet:
Raili Pulkkinen, Jari Pajunen, Marjut Loikkanen, Aki Pulkkinen, Esko
Hakkarainen, Taisto Saukkonen, Janne Jokinen, Ville Vaittinen, Esko Pöllänen ja
Jarmo Kankkunen.
4. VARSINAINEN TOIMINTA
Koko vuotta on varjostanut koronavirus epidemia, jonka johdosta on tapahtumia ja kokouksia jouduttu perumaan.
Vapputapahtuma Kauppatorilla peruttiin.
SAK:n Etelä-Savon aluekokous oli Pieksämäen Veturitorilla. Kokouksessa vahvistettiin vuoden palkansaajat. Savonlinnan valinta oli Ilkka Kemppainen. Kokoukseen osallistuivat Ilkan lisäksi Kimmo Natunen, Outi Kuikka, Olli-Pekka Kristiansson ja Markku Valjakka.
Aluetoimikunnan puheenjohtajana jatkaa Heikki Sopanen.
Kolmosen Hengennostatusristeilylle 25.8. osallistui useita paikallisjärjestön edustajia.
5. TALOUDELLINEN TILANNE
Jäsenmaksu oli 0,80€ / jäsen ja järjestön taloudessa elettiin lähes edeltävien vuosien tapaan. Jäsenten määrä on kuitenkin vähenemässä ja siten taloustilanne näyttää jatkossa haasteellisemmalta.
Paikallisjärjestön sadannen toimintavuoden päätteeksi suunniteltiin juhlia pidettäväksi syntymäpäivänä 28.3.2021. Koronavirus on tehnyt suunnittelusta haasteellisen. Tuleva vuosi näyttää voidaanko juhla järjestää.
Kannustavaa tukea SAK:n aluetoimistolta saatiin 1000€.
6.YHTEISTYÖ
Yhteistyö SAK:n Etelä-Suomen aluetoimiston kanssa on ollut tiivistä ja monipuolista. Aluetoimiston rahallinen- sekä toiminnallinen tuki on ollut keskeistä asiantuntija-avun, koulutuksen ja aineellisten resurssien osalta. Järjestötyö kuormittaa pienenemässä olevaa toimijoitten määrää paikallisella tasolla.
Paikallisjärjestön tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Vakuutusyhtiö TURVA sekä Savonlinnan Jyry.
Teemme yhteistyötä myös Savonlinnan seudun Kolomonen ry:n kanssa.
Koulutuksessa tehdään yhteistyötä SAK:n, TSL:n ja TELAN kanssa.
7. JÄSENET vuonna 2020
Jäsenosasto/ jäsenten yhteismäärä / jäsenmaksuperusteiset:
Savonlinnan Autokorjaamotyöväen os. 234 129 jäsentä 64 jäsentä
PAM Savonlinnan Hotelli- ja ravintola-alan osasto ry 617 jäsentä 386 jäsentä
Savonlinnan puutyöntekijäin ammattiosasto 704 608 jäsentä 371 jäsentä
Savonlinnan ja lähiympäristön sähkömiehet ry. os. 077 240 jäsentä 95 jäsentä
Savonlinnan ja ympäristön automiehet ry. os. 032 354 jäsentä 151 jäsentä
Savonlinnan seudun JHL ry 567 1223 jäsentä 741 jäsentä
Savonlinnan metallityöväen ammattiosasto ry. 922 jäsentä 500 jäsentä
Järvi-Savon Sähköalojen työntekijät r.y.184 40 jäsentä 40 jäsentä
Savonlinnan vaatetustyöntekijäin os. 557 108 jäsentä 47 jäsentä
SMU Sisä-Suomen ammattiosasto 96 jäsentä 39 jäsentä
Punkaharjun Puutyöntekijät ry 572 jäsentä 464 jäsentä
Jäseniä yhteensä: 4909 jäsentä 2898 jäsentä
8. LOPPUSANAT
Paikallisjärjestön pitkäaikaiset aktiivi jäsenet Seppo Immonen ja Hannu Luostarinen menehtyivät keväällä. Heidän muistokseen pidettiin kevätkokouksessa hiljainen hetki.
Paikallisjärjestön tärkeimpiä tehtäviä ovat olleet Ay- ja yhteiskuntavaikuttaminen sekä järjestäytymisen edistäminen.
Toimintaamme suunniteltaessa on tärkeää ottaa enemmän huomioon nuorten toimintatavat, joten saataisiin heitä paremmin mukaan toimintaan. Nuorten osallistuminen ammattiyhdistyksiin aktivoituu usein ensimmäisen kesätyöpaikan myötä. Tästä johtuen on tärkeää kertoa nuorille ammattiyhdistyksen tärkeydestä
Ammattiosastoilla/yhdistyksillä on tärkeä rooli järjestäytymisen edistämisessä.
Kuuluminen/osallistuminen seudulliseen Paikallisjärjestöön ja Paikallisjärjestön toimintaan on kaikille osastoille/yhdistyksille ja koko seutukunnalle tärkeä asia.
SAK Savonlinnan seudun paikallisjärjestön hallitus
SAK:n Savonlinnan seudun paikallisjärjestö ry
APJ toimintakertomus .2020.pdf (74 kB) | |
APJ toimintakertomus 2019.pdf (79 kB) Toimintakertomus 2019 |
APJ toimintakertomus 2018.pdf (112 kB) APJ:n toimintakertomus 2018 |
APJ toimintakertomus 2017.pdf (132 kB) APJ:n toimintakertomus 2017 |
Toimintakertomus 2016.pptx (53 kB) Toimintakertomus 2016 |
APJ toimintakertomus 2015.pdf (131 kB) Toimintakertomus 2015 |
APJ toimintakertomus 2014.pdf (132 kB) TOIMINTAKERTOMUS 2014 |
APJ toimintakertomus 2013.pdf (315 kB) APJ toimintakertomus 2013 |
APJ toimintakertomus 2012.pdf (183 kB) Toimintakertomus 2012 |
toimintakertomus 2011.pdf (266 kB) Toimintakertomus 2011 |
toimintakertomus 2010.doc.pdf (169 kB) Toimintakertomus 2010 |