Arkisto

Julkilausuma                                                                                     julkaisuvapaa heti

SAK: Aluekokous 20.11.2018, JUVA

SAK:n Etelä-Savon aluekokous edustaa lähes 23 000 palkansaajaa Etelä-Savossa

SAK:n Etelä-Savon aluetoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Heikki Sopanen, joka on aiemmin toiminut mm. Pieksämäen paikallisjärjestön puheenjohtajana.

Aluetoimikunnan jäseniksi valittiin Mikkelistä: Keijo Härkönen, Sari Rautiainen, Petri Tiussa Satu Päykkönen-Venäläinen ja Tapani Turkki.

Savonlinnasta: Markku Valjakka, Ilkka Kemppainen, Olli-Pekka Kristiansson, Pirkko Piispa, Kimmo Natunen ja Marjut Loikkanen

Pieksämäeltä: Jouni Kurikka ja Anne Poikolainen

Varajäseniksi: Mikkelistä: Petri Aaltola ja Ulla Leskinen Savonlinnasta: Seppo Reponen, Kari Laukkanen ja Esko Hakkaraisen Pieksämäeltä: Markku Ylönen

SAK:n aluekokous on huolissaan leikkaako koulutuksen säästöt liikaa koulutusta, saadaanko Etelä-Savossa riittävästi ammatillista koulutusta tulevaisuudessa?

Tämän päivän työelämän vaatimukset kasvavat vauhdilla. Etelä-Savossa ikärakenteesta johtuen, eläköityy runsaasti työntekijöitä. Uusia työntekijöitä tarvitaan, koulutuksen pitää pystyä vastaamaan työvoimatarpeeseen mahdollisimman monipuolisella koulutustarjonnalla.

Aluekokous lausui valmisteilla olevaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen.

Aluekokous vaati, että palvelutuotannon uudelleen järjestelyissä on huomioitava kaikkia henkilöstöryhmiä tasapuolisesti. Ruoka ja puhtauspalveluhenkilöstön työt on tehtävä ensisijaisesti julkisena palveluna tarvittaessa täydennettävä yksityisen tai kolmannen sektorin palveluilla.

Aluekokous toivoo jäsenistöltä viisaita äänestyspäätöksi kevään eduskuntavaaleissa.

Tarvitsemme jatkossa aloitteellisen ja yhteiskuntarauhaa ja turvallisuutta korostavan eduskunnan, joka ymmärtää kolmikannan ja sopimisen merkityksen yhteiskunnassa.

Lisätietoja: SAK

Alue- ja järjestöasiantuntija Kari Kokkola, puh. 0400 853074

Hei!! Etelä-Savolaiset

Lähdemme yhdessä Itä-Suomalaisten kanssa 6.10 Tulevaisuus tänään tapahtumaan …. https://www.youtube.com/watch?v=_kEHVQGIZbk

Huom! Ilmainen bussikuljetus lähtöpaikat Savonlinna , Pieksämäki ja Mikkeli  

HUOM!  saa välittää ja muistakaa ilmoittautua alla olevan linkin kautta … KIITOS! 

Tulevaisuus tänään!

Painavaa puhetta työstä ja sen muutoksesta. Tiukkaa asiaa yhteiskunnan murroksesta. Korkeatasoisia keskusteluja. Mieleenpainuvia kohtaamisia.

Aika: 6.10.2018 
Paikka: Paasitorni 
Osoite: Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki

Järjestäjä: SAK

SAK kutsuu sinut toista kertaa järjestettävään Tulevaisuus tänään -tapahtumaan 6. lokakuuta 2018 Helsinki Congress Paasitorniin. Tilaisuus tarjoaa sinulle laajan näkymän työelämän ja yhteiskunnan haasteisiin ja uusiin ratkaisuihin.

Päivän aikana käydään kahdeksan mielenkiintoista ja eteenpäin katsovaa keskustelua mm hyvinvoinnista, toimeentulosta, työelämän vaatimuksista, ammattiyhdistysliikkeen uusista toimintatavoista, sekä työn ja ympäristön suhteesta. Keskustelijoiksi ovat lupautuneet muun muassa Esko Valtaoja, Sirpa Pietikäinen, Pirjo Nuotio, Niina Lahtinen, Anu Partanen ja Roni Bäck.

Tapaat Paasitornissa myös yhteistyökumppaneita omilla esittelypisteillään. 
SAK järjestää alueeltamme tapahtumaan yhteiskuljetuksen, aikataulut ja ohjelma liitteessä.

HUOM!!!! Ilmoittautumiset linkistä 20.9 mennessä kyyditysten järjestelyjen vuoksi. Joensuu ja Savonlinna bussit ovat liityntäkuljetuksia Kuopion bussiin!

 

SAK Bussikuljetukset Aktiivimallia vastustavaan mielenilmaukseen Etelä-Savosta pe 2.2.2018

Bussi 1 Savonlinnan ja Juvan seutu

Bussi 2 Pieksämäen ja Haukivuoren seutu

Bussi 3 Mikkelin seutu

Ilmoittautuminen oheisen linkin kautta 30.1.2018 mennessä kiitos!  https://www.lyyti.fi/preview/EtelaSavon_bussikuljetukset02022018

Aktiivimallin kumoamista koskevan kansalaisaloitteen voit allekirjoittaa netissä osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2730.

 

 

   

Kari Kokkola                    

11. marraskuuta kello 10:12

 

 

  

Julkilausuma julkaisuvapaa heti
SAK: Aluekokous10.11.2016, JUVA
SAK:n Etelä-Savon aluekokous edustaa lähes 25 000 palkansaajaa Etelä-Savossa
SAK:n Etelä-Savon aluetoimikunnan puheenjohtajana jatkaa kaudelle 2016-2018 metallialan pääluottamusmies Olli-Pekka Kristiansson Savonlinnasta.
Aluetoimikunnan jäseniksi valittiin Mikkelistä: Keijo Härkönen, Sari Rautiainen, Jari Hyyryläinen, Satu Päykkönen-Venäläinen ja Tapani Turkki.
Savonlinnasta: Jarmo Kankkunen, Kari Laukkanen ja Markku Valjakka
Pieksämäeltä: Jouni Kurikka ja Anne Poikolainen
Varajäseniksi: Mäntyharjulta Kari Rimpeläinen, Mikkelistä Pirjo Vepsäläinen, Savonlinnasta Ilkka Kemppainen ja Maarit Piepponen

SAK:n aluekokous on huolissaan saadaanko Etelä-Savossa riittävästi koulutusta tulevaisuudessa?
Tämän päivän työelämän vaatimukset kasvavat vauhdilla. Etelä-Savossa ikärakenteesta johtuen, eläköityy runsaasti työntekijöitä. Uusia työntekijöitä tarvitaan, koulutuksen pitää pystyä vastaamaan tulevaan työvoimatarpeeseen mahdollisimman monipuolisella koulutustarjonnalla.
Aluekokous määritteli kantansa myös valmisteilla olevaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen.
Vaatimuksemme on, että palvelutuotannon uudelleen järjestelyissä on huomioitava kaikkia henkilöstöryhmiä tasapuolisesti. Esimerkiksi keittiö, laitoshuolto ja siivoushenkilöstöä ei saa jättää pelkästään kilpailun armoille julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin välille.
Postipalveluita ei tule heikentää
Postinkantoa aiotaan siirtää osittain kolmipäiväiseksi. Aluekokous katsoo sen aiheuttavan lisää pätkätyösuhteita ja asettavan taajamien ja haja-asutusalueet eriarvoiseen asemaan. Järkevämpää on kantaa posti viitenä päivänä kokosuomeen tasapuolisesti.

Lisätietoja: SAK Mikkelin toimipiste
aluetoimitsija Kari Kokkola, puh. 0400 853074

 

SAK tiedottaa 7. marraskuuta 2016

SAK organisoituu alueilla uudelleen

SAK uudistaa alueorganisaationsa. Nykyisen 12 toimiston sijaan jatkossa SAK:lla on kuusi alueellista toimistoa.

Toimistot sijaitsevat Oulussa, Kuopiossa ja Tampereella sekä Turussa, Kouvolassa ja Helsingissä.

  • Toimintaa uudistetaan, jotta SAK kykenee nykyistä erikoistuneemmin vastamaan aluetoiminnan tarpeisiin kaikkialla Suomessa, kertoo järjestöjohtaja Matti Huutola.

Lisätiedot 
Järjestöjohtaja Matti Huutola, puh. 050 27 81.
Aihe: Ilmansuodatuksen puutteet aiheuttavat hengitystieoireita konepajoissa

Työterveyslaitos tiedottaa 7.11.2016: Ilmansuodatuksen puutteet aiheuttavat hengitystieoireita konepajoissa

 

Ilmansuodatuksen puutteet aiheuttavat hengitystieoireita konepajoissa

Työterveyslaitos tiedottaa 54/2016, 7.11.2016

Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimuksessa havaittiin konepajoissa käytettäviin työstökoneisiin liitettyjen ilmansuodatuslaitteiden toiminnassa puutteita. Ongelma liittyy metallin työstössä käytettäviin työstönesteisiin, joista vapautuu työn aikana ilmaan työstönestesumua ja erilaisia kaasumaisia epäpuhtauksia. Nämä altistavat työntekijät iho- ja hengitystieoireille. Tutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jonka avulla myös kaasumaisia ilman epäpuhtauksia on mahdollista hallita. Lisäksi kartoitettiin muita keinoja, joilla epäpuhtauksien pääsyä työtilan ilmaan voidaan vähentää.

Metallintyöstönesteille altistuminen aiheuttaa työntekijöille sekä iho- että hengitystieoireita. Työstönesteistä syntyville ilman epäpuhtauksille voivat altistua erityisesti koneistajat, mutta myös muut konepajoilla työskentelevät kone- ja metallialan ammattilaiset. Lastuavan metallien työstön, kuten sorvaamisen, jyrsinnän, poraamisen, sahauksen, höyläyksen tai hionnan aikana käytettävistä työstönesteistä muodostuu aerosolia, jossa on mukana sekä hiukkasmaisia että kaasumaisia terveydelle haitallisia yhdisteitä.

Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimuksessa havaittiin konepajojen työstökeskuksissa yleisesti käytettävässä kohdepoistoilman suodatuksessa puutteita. Metallintyöstökeskuksissa nykyisin yleisesti käytössä olevat suodatuslaitteistot eivät pysty puhdistamaan työstönesteestä syntyviä kaasumaisia epäpuhtauksia. Vaikka yksittäisten epäpuhtauksien haitallisiksi tunnetut pitoisuudet alitetaan, esiintyy työntekijöillä mm. nuhaa, yskää, silmäoireita, hengenahdistusta, astmaa sekä muita hengitystieoireita.

Työtilan yleisilmassa havaittiin lähinnä alkanoliamiineja ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (TVOC). Mitatuista ilman alkanoliamiinien kokonaispitoisuuksista 77 % ylitti Työterveyslaitoksen suositteleman tavoitetason 0,1 mg/m3. Kohdepoistoissa olevat HEPA-suodattimet pidättävät hyvin hiukkasmaisia epäpuhtauksia, mutta kaasumaisessa muodossa olevia epäpuhtauksia, kuten alkanoliamiineja ja VOC-yhdisteitä hiukkassuodattimet eivät pidättäneet juuri lainkaan.

Ilmanpuhtauteen voidaan vaikuttaa monella tavalla

Tutkimuksen perusteella työpaikoilla tarvitaan jokin seuraavista toimenpiteistä:

  1. Metallintyöstökeskusten suodatuslaitteistojen ilma johdetaan suoraan ulos työtilasta. Energiatehokkuuden kannalta tämä ei välttämättä ole paras ratkaisu.
  2. Lisätään merkittävästi työtilojen ilmanvaihtoa, jolloin tarkoituksena on laimentaa suodatuslaitteistojen läpi kulkevien ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia. Myös tässä ratkaisussa tuotantotilan energiankulutus lisääntyy.
  3. Parannetaan työstökeskusten suodatusta pidättämään myös kaasumaisia ilman epäpuhtauksia, jolloin saavutetaan paras energiatehokkuus. Koneiden hankinnan yhteydessä tarve sekä hiukkasmaisten että kaasumaisten epäpuhtauksien suodatukseen pitää ottaa huomioon.


Hankkeen yhteydessä kehitetty ja testattu metallintyöstön ilmanvaihto- ja ilmankäsittelyjärjestelmä osoittautui tehokkaaksi keinoksi poistaa sekä hiukkasmaisia että kaasumaisia epäpuhtauksia työstökoneelta hengitysilmaan palautettavasta ilmasta. Järjestelmä vaatii kuitenkin vielä lisäkehittämistä ja testaamista käytännön olosuhteissa työpaikoilla.

Ilman epäpuhtauksien hallinta on kokonaisuus, johon vaikuttavat myös monet muut tekijät.  Työstökeskuskohtaiset poistoilmavirrat olivat usein varsin pieniä. Liian pieni poistoilmavirta työstökoneen koteloinnista ei estä epäpuhtauksien leviämistä työtilan ilmaan. Lisäksi pieni poistoilmavirta aiheuttaa kanavien likaantumista ja edelleen mm. palovaaran. Työntekijöiden altistumisen kannalta tärkeää on myös työstönesteiden säännöllinen huolto sisältäen mm. nesteen endotoksiinipitoisuuksien mittauksen.

Työsuojelurahaston rahoittamassa ”Kohdepoistoilman suodattaminen ja palauttaminen metallin työstössä - kannattavuus ja vaikutukset työilman laatuun” – hankkeessa Työterveyslaitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Tampereen ammattikorkeakoulu tutkivat yhdessä neljän suomalaisen konepajayrityksen kanssa metallintyöstökeskusten kohdepoistoilman suodatusta. Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahaston lisäksi osallistuneet yritykset ja tutkimuslaitokset. Hankkeen tulokset esitetään tuoreessa tutkimusraportissa ”Metallintyöstön kohdepoistoilman hallinta”, joka on julkaistu Työterveyslaitoksen Tietoa työstä –julkaisusarjassa.

Lisätietoja:

Arto Säämänen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos

arto.saamanen(at)ttl.fi

puh. 043 8242370

Pirkko Pihlajamaa, LVI–lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu

pirkko.pihlajamaa(at)tamk.fi

puh. 040 8012695

Tutkimusraportti:

Metallintyöstön kohdepoistoilman hallinta. 2016. Arto Säämänen, Tomi Kanerva, Markku Linnainmaa, Ilpo Ahonen, Matti Lehtimäki, Matti Niemeläinen, Tapio Kalliohaka, Pirkko Pihlajamaa. Työterveyslaitos. Tampere: http://urn.fi/URN:ISBN 978-952-261-668-5(PDF)

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

 


Toimintakertomukset-

           arkisto

PDF-tiedostoAPJ toimintakertomus 2019.pdf (79 kB)
Toimintakertomus 2019
PDF-tiedostoAPJ toimintakertomus 2018.pdf (112 kB)
APJ:n toimintakertomus 2018
PDF-tiedostoAPJ toimintakertomus 2017.pdf (132 kB)
APJ:n toimintakertomus 2017
Tuntematon tiedostomuotoToimintakertomus 2016.pptx (53 kB)
Toimintakertomus 2016
PDF-tiedostoAPJ toimintakertomus 2015.pdf (131 kB)
Toimintakertomus 2015
PDF-tiedostoAPJ toimintakertomus 2014.pdf (132 kB)
TOIMINTAKERTOMUS 2014
PDF-tiedostoAPJ toimintakertomus 2013.pdf (315 kB)
APJ toimintakertomus 2013
PDF-tiedostoAPJ toimintakertomus 2012.pdf (183 kB)
Toimintakertomus 2012
PDF-tiedostotoimintakertomus 2011.pdf (266 kB)
Toimintakertomus 2011
PDF-tiedostotoimintakertomus 2010.doc.pdf (169 kB)
Toimintakertomus 2010