Perustamiskokous pidettiin 28.3.1921, jossa yhteistyöelimen nimeksi päätettiin Savonlinnan ammattiosastojen paikallinen keskusneuvosto. Kokouksen puheenjohtajana toimi J. Pulkkinen, pöytäkirjan laati Erkki Issakainen ja pöytäkirjan tarkastajiksi määrättiin E. Tiainen ja Aabel Sopanen.
.20-luku Toiminta ei kovin aktiivista; kansalaissodan vaikutukset näkyivät Savonlinnassakin. Työttömyyden ja hädän lisääntyessä lisääntyi myös lapualaisten valta ja toiminta työväen järjestöjä vastaan.
30-luku Elettiin aikaa, jolloin työväenjärjestöjä ja niiden jäseniä vainottiin. Ammattiyhdistysten ja järjestöjen arkistoja jopa takavarikoitiin ja niitä myös piilotettiin itse. Vähitellen ammattiosastojen toiminta vakiintui, lamakausi väistyi ja työllisyys parani. 30-luvun alkupuolella nimi muuttui Savonlinnan Ammatilliseksi Paikallisjärjestöksi. Miesten kutsuminen sotaan vuosikymmenen lopulla lamaannutti melkein kaiken ammatillisen järjestötoiminnan.
40-luku Toimintaa jonkin verran sodasta huolimatta. Sodan loputtua toimintaa laajennettiin perustamalla työvaliokunnan avuksi nais-, opinto-, urheilu- ja retkeilyjaostot. Muiden kaupunkien paikallisjärjestöihin otettiin yhteyttä; pidettiin yhteisiä neuvottelukokouksia. Vuonna 1946 valittiin rakennustoimikunta, joka ryhtyi toteuttamaan oman kesänviettopaikan, Käärmesaaren saunan, rakentamista.
50-luku Työllisyystilanne heikkeni ja paikallisjärjestön edustajat joutuivat aktiivisesti toimimaan työasiainlautakunnassa työllisyyden parantamiseksi. Savo-Karjalan alueen paikallisjärjestöjen kokous pidettiin Savonlinnassa. SAK:n 50-vuotisjuhlilla 1957 lahjoitettiin paikallisjärjestölle lippu.
60-luku Vuosikymmenten vaihde koettiin kriisikaudeksi sekä paikallisjärjestön että koko ammattiyhdistysliikkeen piirissä. Paikallisjärjestön luento- ja opintotilaisuuksia pidettiin jäsenistölle useita. Vuoden 1962 vappujuhlat onnistuivat hyvin ja kokosivat mahtavan kulkueen. 1966 lopulla paikallisjärjestö lähetti lähetystön Helsinkiin työllisyyden parantamiseksi Savonlinnassa.
70-luku V. 1971 oli paikallisjärjestön tähänastisen historian voimakkainta kasvun aikaa; jäsenmäärä kohosi 3611:n. Uudet säännöt hyväksyttiin v. 1972 vuosikokouksessa ja työvaliokunnan nimi muuttui hallitukseksi. Kesäkuussa 1976 paikallisjärjestön vieraina oli SAK:n edustajakokouksen kansainvälisiä kutsuvieraita, joille esiteltiin kaupungin nähtävyyksiä. Yhteydenpitoa helpottamaan julkaistiin oma osoitekalenteri ammattiosastojen käyttöön.
80-luku Uudet toimistotilat löytyivät rautakauppa Renlundin yläkerrasta 80-luvun puolivälin jälkeen. Käärmesaaren saunan kohtalo yhä vaakalaudalla. 1988 se myytiin Savonlinnan kaupungille.
90-luku Jokavuotiseen perinteeseen kuuluivat pilkkikisat, rantaonginnat ja vappujuhlat. Nimi muuttui v. 1992 nykyiseen muotoonsa SAK:n Savonlinnan Paikallisjärjestö ry. Toimisto siirtyi v. 1993 syksyllä Olavinkatu 56:n. Vuosikymmenen lopulla päätettiin luopua toimistotiloista kokonaan. Merkittävä tapahtuma paikallisjärjestössä oli v. 98 edustajiston kokouksessa, jolloin 26 vuotta puheenjohtajana toimineen Jyrki Koikkalaisen tilalle tehtävään valittiin Ritva Suomalainen. Samalla hallituksen kokoonpano uusiutui melkoisesti ja niinpä uusin voimin on myös paikallisjärjestön toiminta vilkastunut. |
